Iltaa.
Nyt on vähän tullut otettua pidempi paussi täältä blogimaailmasta.
Toivottavasti teille kuuluu hyvää,
olette olleet mielessäni.
Ja kauniin kiitoksen lähetän osanotoista ja lämpöisistä ajatuksistanne.
Täytyy kyllä sanoa, että tämä kevät on ollut erittäin raskas.
Mutta katse täytyy suunnata eteenpäin.
Suru kulkee vierellä,
muttei tukahduta.
Päivä ja hetki kerrallaan.
Meillä on elämää ja toisemme.
Tänään oli niin kurja sää, että käperryimme tyttöjen kanssa peiton alle selailemaan kirjoja.
Pari kynttilääkin sytytimme ja nautiskelimme siinä pienen hetken.
Nämä hetket ovat niin harvassa.
Että kaikki olisivat paikoillaan ja tyytyväisinä yhtäaikaa.
Mutta tänään saimme kokea sellaisen hetken - aivan pienen.
Eikä muuta tarvitse.
Tai no jos totta puhutaan,
niin olisihan se rauhallinen hetki voinut toki kestää kauemmin kuin 3 minuuttia ;D..
Ihanaa iltaa!
haleja/Eija