expr:class='"loading" + data:blog.mobileClass'>

perjantai 3. huhtikuuta 2015

I believe


Mitä minä tiedän elämästä?
Niin hennosta ja hauraasta.
Asioista, jotka eivät selviä puhumalla.
Syvistä järvistä, jotka on ylitettävä, vaikka jalat eivät kosketa pohjaa.
En ehkä aina tule löytämään oikeita sanoja.
Mutta kuulen sinut ja näen sinut.
Ei ole niin korkeaa vuorta, ettei sitä yhdessä ylitettäisi.

Kuinka olen ansainnut jotain näin ihanaa koettavaksi?
Kerran viimeisen?
Kuuntelen vain tuhinaasi
ja olen tässä aina.

Kyllä minä nyt uskon,
ettet ollutkaan vain unta.


Google+ Facebook LinkedIn Pinterest Twitter Addthis

14 kommenttia:

  1. ❤❤❤

    Hormonit ovat pistäneet tänään mielen ihan sekaisin. Mitään merkkiä synnytyksen lähestymisestä ei ole, ennemminkin flunssan tulosta.

    Joten täällä nyt peiton alla tunnustelen potkuja, yrittäen niitä laskea. Ja sitten kyynel tulee silmään, kun osaat kirjoittaa niin kauniisti samoja ajatuksia, mitä itselläni pyörii päässä. Kunhan vain saisin sen oman pienen syliini. ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että ~ ymmärrän niin hyvin ❤️ voimahaleja sulle 😘 kyllä tuo loppu osaakin olla puuduttavaa aikaa ❤️❤️ eikä siinä oikeen auta lohduttelut 😥 kovasti tsemppiä loppumetreille ja paljon lämpöisiä ajatuksia ❤️

      Poista
  2. Oi tosi kaunista:)Täällä liikuttuu aivan..

    VastaaPoista
  3. Kirjoitit niin kauniisti ❤
    Niin- en tiedä juuri mitään elämästä minäkään. En mitään siitä mitä näillä rakkailla vastaan tulee. Mutta vierellä lupaan olla minäkin, oli se sitten mitä tahansa. Ja nämä lapset, he ovat ikuisesti minussa vaikka omia teitään kohta kulkevatkin.
    Rauhallista, ihanaa pääsiäistä teille ❤ Ja isosiskoille paljon mukavia hetkiä pikkusiskon kanssa ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ❤️ ❤️ Ihanaa pääsiäistä teille myös ❤️❤️

      Poista
  4. Kauniisti kirjoitettu! Onnea vielä tätäkin kautta suloisesta pienokaisesta. ♥

    VastaaPoista
  5. <3 ihana, vauvan tuhina ja vauvan ihmeellisyys, siinä on taikaa <3

    VastaaPoista