Joskus on hyvä levätä keskellä päivää.

Maata sohvalla ja tuijottaa kattoa.

Kaksi pientä tyttöä pitävät täällä huolen siitä, ettei talo käy liian hiljaiseksi.

Ettei sentään aivan nukahtamaan kykene.

Hyvä niin.

Illalla koululla on vanhempainilta ja myönnettäköön, että jännittäähän se vähän aina.

Vaikka jo tottunut olenkin ~ sen verran monta vanhempainiltaa olen pitänyt 

ja nyt sentään vanhemmat ovat jo ennestään tuttuja.

Kyllä tähänkin oma rutiininsa tulee.

Joten suhteellisen rennoin tunnelmin mennään iltaa kohden.

Pienen powernapin voimalla.

Hirsikattoa ihaillen.