expr:class='"loading" + data:blog.mobileClass'>

maanantai 29. lokakuuta 2012

it dont get no better..

"Äiti oikeesti, siellä sataa lunta. Oikeesti äiti, kato siellä sataa lunta. Äiti mennäänkö oikeesti pihalle nyt?" kaikui perjantaina meillä ainakin 500 kertaa. Ja niin olemmekin joka aamu kuulleet pienen tytön ihmetystä ja ihastusta lumisesta maisemasta uudelleen ja uudelleen =). Ikinä ei ole meillä puettu haalaria, kenkiä ja lakkia päälle yhtä nopeasti kuin perjantaiaamuna ja ILMAN apua! Seuraavaksi olikin jo piha täynnä lumienkeleitä ja pulkka nostettiin varastosta pihalle. Tänään aamu alkoi kysymyksellä "onko nyt päivä, onko se puisto nyt heränny? Pitäs mennä laskemaan pulkalla ihan oikeesti. Kun puut on heränny ja sitten voi mennä puistoon.." jne. Talven ensimmäinen  rattikelkkaretki tehtiin eilen, kuten myös pulkkamäkireissu. Sen lisäksi äiti pääsi tänään cosmetiqueen rentoutumaan ja sai elämänsä ensimmäisen parin odd mollyn sleevewarmerieita.  Lisäksi tän biisin tunnelma kuvaa tämänhetkistä oloa.. Ja tällä hetkellä lempisana Nasun suusta on "oikeesti" ja "ihan oikeesti". Taitaa olla äidin suusta kuultua (Ihan oikeesti nyt pukisitko päälle? Voisitko nyt ihan oikeesti mennä pissalle? Voisitko oikeesti syödä nyt aivan itse? ym. =D)..

maanantai 22. lokakuuta 2012

Ei ole todellista, että tämä on ainoa edes jokseenkin säädyllinen kuva minusta tämän kesän ajalta. Muissa maitobaarit vilahtelevat vähän turhankin näkysällä.. Ajattelin aloittaa viikon julkaisemalla täällä blogissa oman kuvani, mitä harvoin olen tehnyt =D. Tämä on Pikkumyyn ristiäisissä otettu kuva 1.9.2012.
Tänään mietin sitä, miten kaikilla meillä ihmisillä on mahdollisuus koskettaa toisiamme. Levittää positiivisuutta, ehkä jopa tietämättämme, ja kuinka syvälle voimme toisiamme koskettaa. Mietin niitä hetkiä kun joku on tehnyt minulle hyvää ja mietin niitä ihmisiä. Esim. se yksi nainen kaupan kassalla pari viikkoa sitten, joka päästi minut edellensä ja se yksi ulkomaalainen mies, joka lidlin kassalla nosti kaikki ostokseni hihnalle minun sitä pyytämättä (ensimmäinen ajatukseni oli, että hän luuli minun olevan raskaana ;).. enhän nyt tietenkään voinut ajatella että hän ihan muuten vaan halusi auttaa =D) tai sitten nämä monet blogit joita seuraan ja joista saan ajateltavaa ja inspiraatiota omaan elämääni. JA nyt tarvitsen kahvia =)

tiistai 16. lokakuuta 2012

Jos joskus tuntuu, ettet riitä. Ettet ole tarpeeksi, etkä ole tehnyt asioita tarpeeksi hyvin. Niin muista että olet! Olet riittävän hyvä juuri sillä hetkellä ja juuri sellaisena kuin olet.

torstai 4. lokakuuta 2012

Ihan tavallisena torstaina mikään ei voi olla parempaa, kuin juosta puistossa nauravan 3-vuotiaan perässä. Kuunnella naurua, joka kumpuaa jostain niiiiin supersyvältä, että äidin sydän lämpenee. Juuri sillä hetkellä unohtaa kaikki omat murheet ja huolet ja elää vain siinä hetkessä. Toivoen, että voisi sen hetken pysäyttää ja säilöä. Kuulostaa ehkä liian siirappiselta? Sitä elämä ei todellakaan ole - aina - ja parin viikon huonosti nukuttujen öiden jälkeen tämä äiti on aika naatti. Mutta tämä päivä oli juuri se mitä tarvistin, että ensi yönä jaksan valvoa! Mitähän me huomenna keksitään? Tähän ei nyt ollut mitään tuoretta kuvaa liittää niin päivän tunnelmaa saa kuvata kesäinen muisto Kälviän eläinpuistosta.. Note to self - jos kamera ei satu mukaan niin eräs äiti voisi ottaa kuvia sitten vaikka puhelimella..