expr:class='"loading" + data:blog.mobileClass'>

maanantai 24. toukokuuta 2010


Meri pakenee rannastaan
sen vihreä viininharmaa loittonee
vie matkansa lupauksen mennessään
Ja mitä on meri
jonka takana kuvittelemme tietävämme
mitä siellä on?
Surullinen meri,
peilityyni,
kuin hiekkaa
-A.W. Yrjänä

Ihana serkku rakkaani esitteli minulle kyseisen runon. Niin kaunista - niin surullista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti